Chile 2013

Chile 2013
Työssäoppimista Chilessä

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Vähän mun arkielämästäni täällä

Enään ei ole niin paljon aktiviteetteja kuin alussa(ei portugalin intensiivi kurssia), eikä kaikki asiat enää vaikuta ihan niin imeellisiltä ja uusilta. Elämä täällä alkaa vähän niinkuin asettua paikalleen, sillain kuin se täällä voi, elän niinku melkein samaa elämää kuin siellä ollessani. Ja nyt kun mulla on vähän enemmän aikaa, niin ajattelin kirjoitella vähän tästä mun arkielämästä täällä.

Tyypillinen päiväni on, että herään aamulla kuudelta, käyn suihkussa ja valmistaudun koulua varten. Kouluun valmistautuminen on täällä paljon helpompaa, kun on koulupuku, eikä tarvitse aina miettiä, mitä laittaa päälle. Aina aamuisin syön pullaleipää ja hedelmän ja juon kahvia. Sitten mun hostisä vie mut, Naran ja hostäidin töihin ja kouluun.
Koulu on nyt paljon kivempaa kuin ennen, koska ymmärrän jo enemmän portugalia ja luokkani on jo paljon tutumpi minulle. Välitunneilla on tosi kivaa. Syömme pasteijat/hedelmäsalaatit ja hengailen uusien kavereideni ja Naran kanssa. Viime viikolla tutustuin Melissa-nimiseen tyttöön, joka on samanikäinen kuin minä ja joka just saapui omalta vaihtarivuodeltaan Saksasta. Hän on todella kiva ja musta tuntuu, että meillä on paljon yteistä :)




Koulun jälkeen palaan "kotiin" joko bussilla tai hostisän kyydillä. Pidän nyt paljon enemmän bussilla menemisestä kuin ennen, koska on niin hyvää matkaseuraa. Bussilla meneminen on kyl muuten ihan oma juttunsa. Ne ovat teiden valtijoita, kunkkuja ja ajavat aika hurjasti niinkuin kaikki muutkin autot. Bussit täällä ovat aika erilaisia kuin siellä. Ensinnäkin ne ovat likaisia ja toiseksi bussissa työskentelee kaksi henkilöä. Yksi ajaa ja yksi toimii kassaneitinä. Maksettuaan kassaneidille matkustajat menevät häkkyrän läpi bussin takaosaan. Joskus bussissa "työskentelee" myös muita ihmisiä, jotka myyvät purukumeja ja pastilleja. Jotta bussin saa pysäytettyä pitää vetää narusta, joka kulkee bussin yläosassa ja josta kuuluu kamala ääni aina vedettäessä. Illalla bussit ovat ihan täynnä, on ruuhka-aika, ja bussissa on silloin kamalaa! Se kun koskee kaikkiin ihmisiin, eikä pysty kunnolla hengittämään,kun on niin tunkkaista, ja on tosi kuuma. Kaiken lisäksi pitää varoa taskuvarkaita ! :S Mut se hyvä puoli busseissa on, että ne ovat niin halpoja, 2.10 $R eli noin 90 snt, ja sit kun meillä opiskelijoilla on kortti, jolla pääsee busseilla puoleen hintaan niin loppujen lopuksi maksat vain noin 45 snt.

Kotiin tullessani käyn suihkussa ja syön. Täällä on melkein aina ruokana riisiä papukastikkeen kera ja lihaa/kanaa/kalaa/katkarapuja. Ruoka on hyvää, vaikka välillä kyllästtää se kun on niin usein niin samanlaista ruokaa. Hedelmät ja lihat maistuvat täällä paljon paremmilta, varmaan koska ovat tuoreita. Niitä on täällä myös lukuisia erilaisia ja appelsiinit täällä syödään ihan eritavalla kuin siellä, ensin imetään mehu ja sitten syödään loput. Salaattikin on täällä aika erilaista, sellasta, että on vain pilkottu tomaattia, salaattia,sipulia ja ehkä kurkkua ja ne on sekoitettu aina öljy-viinietikkakastikkeeseen. Kaipaan kunnon salaatteja! Oikein kunnon ruokasalaattia, monipuolisempaa ruokaa ja jogurttia, koska täällä sitä ei syödä melkein koskaan. Mut makkarat ovat täällä aivan taivaallisia! Täällä ne ovat todella maukkaita ja 110% lihaa! Mmm, nam! Hehee, vähän innostuin tästä ruoka asiasta, mutta se on todella erilaista kuin siellä, niin ja hot dogit ja hampurilaiset ovat täällä aivan mielettömät! Hotdogissa on makkaran ja ketsupin ja leivän lisäksi jauhelihaa, salaattia, maissia, majoneesia, parmesaania ja mini perunalastuja ! Hampurilaisessa taas on leipä, salaatti, pihvi, makkaraa, kananmunaa ja mausteet :)Niin ja melkein kaikki ruoka syödään lusikalla! Oon jo aika hyvä siinä :) Ja sit jos on pihviä, nii se syödään käsin :) Joo, on todella erilaista!


Mut takaisin mun arkeen. Syömisen jälkeen meen lepäämään ja hengailen Naran ja Tayanen kanssa joko tietsikan äärellä tai muuten vaan. Nyt viime aikoina oon oleskellut myös Karenin ja hänen vauvansa kanssa. Karen on 21-vuotias ja on todella mukava. Illempana menen joko salille tai tanssimaan tai portugalin tunnille ja opiskelen portugalia. Niin ja tän kuukauden ajan meen aina joskus matikan "tukiopetukseen" samaan paikaan, jossa Narakin käy. Se on siis sellanen paikka, jossa annetaan lisäopetusta maksua vastaan. Nara käy siellä nyt, koska on hänen viimeinen vuotensa koulussa ja viimeiset testit ennen yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin hakemista ja koska kaipaa vähän lisä harjoitusta joissakin aineissa. Kun Naran matikan "tukiopettaja" kuuli minusta, niin hän sanoi Naralle, että haluaa ilmaiseksi kokeilla opettaa mua, tyttöä, joka ei osaa paljon yhtään portugalia. Ja nyt oon käynyt siellä jo pari kertaa ja minulle se on tosi hyvä, koska siellä käyn samoja asioita läpi, kuin täällä koulussa. Jaksan nyt keskittyä paljon paremmin matikan tunneilla, kun tajua asioista enemmän. Matikka on aika erilaista täällä, esim. trigonometriassa pii ei tarkoita lukua 3,14... vaan 180°. Matikka on mulle täällä niinku tuttu asia uusissa kuoseissa. Brasilian koulumaailmasta kyl riittäis kerrottavaa, mut kirjoitan siitä vähän myöhemmin, sillä se on ihan oma juttunsa.
Harrastuksieni jälkeen käyn suihkussa ja syön noin kello 8-9 aikaan, jonka jälkeen menen nukkumaan. Ei tää arki nyt oo niin erikoista. Mutta pidän siitä :)

lauantai 27. helmikuuta 2010

Naran 17.v synttärit!


Aqui tem= täällä on
















Kolmas kakkupala oli kaikille lopuille.


Naran synttäreiltä. Sain toisen kakkupalan!

S

Caura

Jess, nyt onnisti! Sain nyt vihdoin lähetettyä näitä kuvia Caurasta myös tänne blogiin :) Caura on siin paikka, jossa on Naran kaverin Floran "kesämökki". Tää ihana mökki sijaitsi vain portaiden päässä rannasta, ja rannalla me suurimman osan ajastamme vietimmekin. Olimme Caurassa kolme päivää karnevaalien aikaan, kun oli lomaa. Ja oli muuten tosi ihanat kolme päivää <3


Nara

Huoneessamme oli kutsumaton vieras ja iso sellainen...

Sänky, jossa nukuin. Siellä oli paljon hyttysiä, ja verkko auttoi vain vähäsen.

Tayane

Nara ja Flora rannalla


Aaah, oi näitä lomapäiviä... Viimeisenä yönä nukuin oikeasti riippukeinussa ja oli todella ihana herätä auringon nousuun. Riippukeinussa nukkuiminen on yllättävän mukavaa :)

Matkalla keskustaan. Vain Cauran rannalla tepastelevat ihmisten lisäksi lehmät, muilla rannoilla ei.

Mango puu...mmm Mangoo, niiiiin herkullista!

Uui,Se elääkin!


Brasil <3

Taikaportaat, jotka veivät mut suoraan rannalle. Talo oli vain näiden portaiden päässä rannasta

Kaunis ranta <3

Cauran talo, ylhäällä Nara poseeraamassa :)

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Suomalaiset lettukestit :)



Video karnavaaleista



Video karnavaaleista.
Videossa lauletaan yhdestä São Luísiin liittyvästä myytistä.

Kuvia karnavaaleista


Karen, minä, Tayane, Carla ja Taynara

Karnevaaleissa heiteltiin maissitärkkelystä muiden ihmisten päälle.

Fantasia=karnevaalipuku

Bahialaiset mekot

Karnevaalikatu

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Lisää kuvia facebookissa!

En onnistunut lataamaan kuvia tänne blogiin, niin laitan niitä facebookkiin. Toivottavasti seuraavalla kerralla onnistaa :)

KARNEVAALIT ! :D


Taustalla fofãoita



hostäiti, Sonia töissä. Poliisina valvomassa järjestytstä.

Terefolia






Koulun karnevaalikoristelua



Minä, Nara ja kavereita

Myös koulussa juhlittiin karnavaalia ja sen juhlan nimi oli Terefolia. Siellä oli pientä ohjelmaa: lasten karnevaali-muotinäytös, musiikkia ja tanssia.Koulu oltiin koristeltu hienosti karnevaali aiheiseksi ja jotkut ihmiset olivat pukeutuneet vähän hassummin (vähän niinkuin vappuna pukeudutaan). Siellä jotkut ihmiset heittelivät vaahtoa muiden ihmisten päälle, koska se on tapana karnevaaleissa ja juhlan jälkeen olinkin ihan märkä :)

torstai 11. helmikuuta 2010

Ei kuulu hyvää :(






Sataa sataa ropisee pili pili pom !





Rose fofão-puku yllä. Vain naamari puuttuu, mut ei sitä kyllä tarvita! :O Hui!

11.2.2010
Nyt pariin päivään ei ole ollut hirveän hyvä olo, sillä mulla oli virus. Virus aiheutti mulle huonoa oloa ja oksentelua ja jouduin sen takia menemään sairaalaan tiputukseen. Olin sairaalassa noin viisi tuntia. Sen jälkeen olo tuntui edelleen vähän heikolta, mutta paremmalta. Mun piti levätä pari päivää ja sain vain syödä tiettyjä ruokia ja lääkkeitä :S ennen kuin sain taas mennä kouluun. Isäntäperheeni piti musta todella hyvää huolta <3 ja nyt olo on taas kuin ennen, normaali.
Huomenna on viimeinen koulupäivä ja sitten alkaa karnevaalit ! Jee! :D Ja viiden päivän loma koulusta ! Jihuu! :D Täällä karnevaaleja vietetään koko maassa ja karnevaalipäivät ovat myös lomapäiviä ja siksi useimmat ihmiset matkustelevat lomalle maaseudulle, mutta me jäädään ihan vain São Luísiin katsomaan karnevaaleja :) Me aiotaan katsoa São Luísin karnevaalien lisäksi telkkarista Rion ja São Paulon karnevaaleja, sillä ne ovat kuulemma paljon hienompia kuin São Luísin. Aaa, en malta odottaa, kun telkkaristakin on tullut niin paljon mainoksia karnevaaleista :)
Täällä karnevaaleissa on tapana, että jotkut ihmiset pukeutuvat sellaseen fofão-pukuun ja pelottavaan naamariin ja liikkuvat pelottavasti kaduilla. Heidän on tarkoitus pelotella lapsia ja lapsien on tarkoitus olla peloissaan, tai ainakin esittää olevansa. Lähetin roselle synttärilahjaksi tällaisen puvun ja sain muutaman ihanan kuvan sieltä, jotka laitan myös tänne blogiin :)
Hyvää ystävänpäivää kaikille! Täällä sitä vietetään eri päivänä ja ystävälle ja poika/tyttöystävälle on omat päivänsä.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Musiikki linkkejä

http://www.youtube.com/watch?v=n6ckbWl9s3ITätä laulua mä lauloin unissani, ja sitä kuunellaan täällä tosi paljon. Biisi on Forróta.

Toinen kappale, jota kuunnellaan paljon täällä: http://www.youtube.com/watch?v=ZskqtZ3slZY Reboleichon tarkoittaa sekä lanteitten keikutusta, että sellasta hienoa tanssiliikettä jaloilla.

27.1-30.1.2010
















27.1-7.2.2010

Tänä aikana aikani on mennyt suurimmaksi osaksi koulussa olemiseen ja salilla käymiseen. Kerron nyt vähän tarkemmin miten päiväni ovat kuluneet.

27.1.2010
Kolmantena koulupäivänä tutustuin enemmän koulutovereihini, vain pari heistä osaavat puhua englantia. Tunnilla emme voineet jutella paljoa, joten kun alkoi liikuntatunti monet tytöt tulivat luokseni ja alkoivat jutella minulle (englantia osaavat tytöt tulkkasivat). He sanoivat, että olen kaunis (mikä ei enää ollut mulle mikään uutinen, sillä melkein kaikki sanovat täällä minulle niin). Tunnilla me palloiltiin lentopalloa ja oli kivaa. Palloilun jälkeen tytöt kyselivät multa lisää asioita, kuten kuinka vanha olen, onko poikaystävää ja sen sellaista.
Välitunnilla (joka onkin vain 20 minuutin pituinen) tapasin toisen vaihtarin, Mian, joka on Tanskasta. Hän on ollut täällä jo 6kk, eikä osaa paljoa portugalia, koska on hengaillut paljon muiden vaihtareiden kanssa. Muutenkin musta tuntui, että hänellä on ehkä vähän huono asenne vaihtari vuotta kohtaan, koska koulussakin tunneilla hän vain nukkuu ja kuuntelee musiikkia :(
Koulun jälkeen menin suoraan via mundolle (vaihtarijärjestölle) portugalin tunnille, kuten Alexkin, koska ei ollut aikaa käydä ensin kotona. Olimme molemmat nälkäisiä, joten menimme yhdessä pizzalle ja useimmat ihmiset olettivat heti meidän olevan yhdessä.

28.1.2010
Koulussa oli tänään kivaa, sillä tajusin jo vähäsen asioita ja osaan jo pikkasen puhua portugalia. Välitunnilla tutustuin Naran kavereihin: samyllaan ja Dayseen(lausutaan samilla ja deisi). He vaikuttivat todella kivoilta. Pidän heistä paljon enemmän kuin luokkatovereistani, sillä he ovat melkein saman ikäisiä kuin minä ja meillä on paljon yhteistä. Mua edelleen vähän harmittaa, kun joudun opiskella 94:sten kanssa, sillä kahden vuoden ikäero tuntuu musta, ainakin nyt, aika paljolta. Nyt kun muistelen, niin Suomessa taisin olla vielä kriittisempi. Aina kun puhuttiin 16-17-vuotiaista, niin ajattelin ehkä vähän halveksivastikin, että haha 93:set, hah ! :) Mutta nyt yhden vuoden ikäero ei tunnut lainkaan pahalta. Narallakin on todella monen ikäisiä kavereita.
Tänään satoi ja luokissa oli tosi kylmä, ainakin verrattuna tähän ilmastoon. Opettajat ovat tosi kivoja ja hauskoja. Kuten fysiikan ope, Aex, josta kaikki pitävät sanoo numerot aina osin portugaliksi ja osin englanniksi, kuten 42 = quarenta e two :D Ja historian ope on tosi veikeä, sillä vaikka en ymmärrä mitään, niin on tosi jännä seurata sitä, miten hän selittää asioita. Hän selittää paljon käsillään, ravaa luokan edessä, paukuttaa taulua ja hänen ilmeensä ja puhe tapansa ovat ihan mielettömät! Hän odellakin elää tarinansa mukana :)
Illalla menin academiaan (salille) Tayanen ja hostäidin kanssa. Siellä salin omistaja sanoi mulle, että kun hänen tytär, Larissa, näki mut ensimmäisen kerran sanoi , että mun nukke on herännyt eloon!Hänen nukkensa on sinisilmäinen ja vaaleatukkainen :D
Söin tänään pitkästä aikaa mysliä, ja oli ihanaaa syödä välillä vähän terveellisempää ruokaa. Oon vähän huolissani, että lihoan, koska ruoka on epäterveellisempää, kuin mitä söin ollessani Suomessa. Täällä syömme aamiaiseksi aina valkoista pullaleipää ja päivällisellä on aina valkoista riisiä. Lisäksi täällä juodaan paljon limuja ja syödään pasteijoita. Kaipaan ruisleipää ! ja salmiakkia :)

29.1.2010
Tunneilla on ollut nyt aika usein tylsää, koska en ymmärrä niin hyvin portugalia. Oppilaat ja opettajat ovat kuitenkin kivoja. Luokan pojat ovat ihan hassuja: ne tuijottavat mua, sanovat I love you, tarjoavat pastilleja ja hokevat mun nimeä :)
Koulun jälkeen menin Naran, Daysen ja Samillan kanssa hakemaan ruokaa ravintolasta ja sen jälkeen syömään hostäitini työpaikalle, poliisilaitokselle. Siellä on sellanen hassu sääntö, että sisälle ei saa mennä jos on liian lyhet, polven yläpuolelle ulottuvat, housut tai hame.
Ruokailun jälkeen mä lähdin portugalin tunnille via mundolle ja kaverini takaisin koululle, koska heillä oli vielä tunti (viimeisellä vuodella on enemmän tunteja, heillä on jopa lauantaisin tunteja!). Tänään oli viimeinen kerta kun meillä olisi porutgalin intensiivi kurssin tunti, jatkossa olisi vain kerran viikossa, kun nyt on ollut joka päivä. Menimme sen kunniaksi jätskille yhdelle ihanalle jäätelö paikalle. Siellä oli ihan mielettömästi erilasisia jäätelöitä ja paljon uusia makuja. Otin papaijaa, goiabaa (hedelmä) ja brikadeirua(vähän niinkuin suklaa). Ne olivat todella hyviä! Mun lemppari on papaija.
Sen jälkeen käytiin tsekkaamassa pari tanssikoulua, silä halusimme oppia tanssimaan sambaa ja muita Brasilialle tyypillisiä tansseja. Lopulta löytyikin meille sopiva. Tällä koululla on tanssi salonkitanssikursseja ja se tarjoaa yhden ilmaistunnin,jonka jälkeen voi päättää haluaako jatkaa.

30.1.2010
Tänään tein paljon asioita. Ensinnäkin nukuin pitkään :) Toiseksi menin academiaan. Academiassa on yks kiva ohjaaja, joka näyttää mulle aina miten liikkeet tehdään ja juttelee, sen verran kuin ymmärrän :) Hän on kuin mun oma personal trainer ja todella mukava sellainen. Salilla kaikki muutkin ihmiset ovat mukavia, varsinkin sen omistaja, joka tarjosi mulle autokyydin kotiin ohjelman jälkeen! Tosi kilttiä :) En tajuu mitä oon tehnyt ansaitakseni tällaista erityiskohtelua. Oon saanut sitä aika paljonkin tänä aikana, kun oon ollut täällä, eikä siitä voi olla pitämättä :)
Academian jälkeen mun oli tarkoitus nähdä samy, Dayse ja Nara koululla klo 12 aikaan(koska heillä oli koulua) ja mennä siitä Samyn talolle. Kyydin koululle sain sedältä, Miqueliltä, joka ajaa moottoripyörää!!!! Waauuu, se kyyti oli tosi siistiä ja kivaa! Harmi vaan, että mulla oli yli iso kypärä, joka heilui mun päässä koko matkan ajan.
Samylla asuu todella hienossa talosssa. Hänen äitinsä pitää todella paljon puusta ja niinpä talossa olikin paljon puukalusteita. Siellä oli todella kivaa! Söimme hyvää ruokaa, katsottiin leffaa, tehtiin brikadeirua (suklaan tapaista makeaa töhnää, tosi hyvää ja helppo tehdä) ja Samy opetti mua tanssimaan funkya ja forroota, Jee ! :)
Illalla menimme minä, Nara, Tayane ja hostäiti Naran kaverin, Camillan 15.v synttäreille. Täällä kun tyttö täyttää 15 vuotta, niin se on todella iso juttu. Juhlitaan vähän niin kuin sitä, että tyttö muistuttaa jo enemmän naista kuin pikkutyttöä, niinku naiseksi tulemista. Pojilla ei tätä ole, he juhlivat enemmän sitten 18-vuotis synttäreitään. Tytöillä on siis tapana pitää todella suuret juhlat, vähän niinkuin se telkkari-ohjelma sweet sixteen ilman sitä huonoa osuutta ja auton saamista synttärilahjaksi.
Camillan juhla oli tosi hieno! Aivan upea! Teemana oli musiikki ja disko, ja teema näkyi koristelussa(levyjä koristeena), ruoassa(kakku koristelu), ohjelmassa (karaoke ja tanssimista) ja musiikissa. Ihmiset olivat pukeutuneet hienosti juhlaa varten. Siellä oli paljon kaiken ikäisiä ihmisiä, ihan vauvasta vaariin ja tarjolla oli kunnon ruokaa ja paljon makeisia. Synttärisankarille oli tehty video, joka näytettiin kaikille isolla skriinillä. Siinä oli sankarista kuvia vauvasta tähän ikään asti ja lopuksi siinä oli videopätkiä, joissa ihmiset onnittelivat sankaria ja kertoivat kuinka ihana ihminen Camilla on ja, että he välittävät hänestä.
Sitten kakkuasiaan :P nam! Täällä on tapana, että ennen kuin aletaan syödä kakkua, niin synttäri sankari jakaa ensimmäisen kakkupalan tärkeimmille ihmisille(äidilleen, isälleen, tädilleen ja sedälleen ja isovanhemmilleen). Loppu ajasta vieraille jaettiin hassuja asusteita, mikä oli tosi hauska idea, ja otettiin paljon kuvia :)

31.1.2010
Menimme karnevaaleihin tänään, mutta ne eivät olleetkaan ihan sellaiset karnevaalit kuin odotin, ja mä vähän petyin. Ne oli vaan sellaiset, että ihmiset menevät sinne dokaamaan ja kuuntelevat siellä musiikkia todella kovaa. Mutta onneksi Tayane sanoi mulle, että oikeat karnevaalit eivät ole tällaiset.


1.2.2010
Tänään muistin nyt vihdoinkin hommata sen kirjalistan. katsellessani sitä Naran kanssa kotona huomasimme, että Naralla oli jo ennestään melkein kaikki kirjat, Jee, mun ei tarvitsekaan ostaa niitä :)
Päivällä laiskottelin ja nukuin, ihanaa ! :) Sitten lähdin sille ilmaiselle koetanssitunnille. Se tuntui mukavalta, vaikka olinkin aika huono. Mutta haluan oppia ja päätin jatkaa. Ajattelin, että tanssiminen täällä on aika iso osa kulttuuria, ja kaikki tanssivat täällä ja se on tosi kivaa! Sit kun tuun takaisin Suomeen, niin voin opettaa teille :)

2.2.2010
Tänään menin uudestaan tanssimaan ja oli taas tosi kivaa! Opeteltiin samban perusaskelia. Tanssitunneille osallistuu mun lisäksi kaks muuta vaihtaria: Laura Saksasta, joka on ollut täällä jo 6kk ja osaa jo sujuvasti portugalia, ja Nicola Saksasta myös ja joka tuli tänne samaan aikaan kuin minä.
Koulussa koulun psykologi pyysi kaikkia uusia oppilaita kirjoittamaan fiiliksistään täällä koulusta. Mä kirjoitin, että on aika tylsää, kun en ymmärrä paljon yhtään tunneista, mutta että muuten kaikki on tosi kivasti, niinkuin onkin :)
Meillä oli liikuntaa myös tänään ja meillä oli jalkapalloa, yllätys! :D Opettaja pyysi tyttöjä jotka vähänkin tykkäävät jalkapallosta menemään keskelle salia. Ajattelin, että jalkkis on ihan kivaa ja seurasin mun kavereita keskelle salia. Meitä oli vain kuusi tyttöä koko luokan tytöistä, ja niinpä me pelattiin kolme vastaan kolme. Tunsin itseni aika huonoksi, sillä en pelaa melkein koskaa jalkapalloa, ja luokan pojat hurrasivat kaikelle mitä tein :)
Koulun jälkeen menin Naran kanssa kysymään yhdestä paikasta voisiko eräs opettaja opettaa Naralle ja Samylle kemiaa, matikkaa, fysiikkaa ja bilsaa, ja että paljonko se maksaa. He haluavat ottaa lisää tunteja, koska he ovat nyt viimeisellä luokalla, ja heillä tulee olemaan viimeiset testit kaikista aineista, ja testien numeroita katsotaan yliopistoihin pyrkiessä. Niinmpä Nara ja Samy haluavat nyt vähän preppausta niihin aineisiin( kemiaa, matematiikkaan, fysiikkaan ja bilsaan), koska eivät osaa niitä asioita.

4.2.2010
Viime yönä lauloin muka unissani yhtä laulua, mitä me lauletaan täällä paljon. Nara oli herännyt siihen ja kuuli kun lauloin: aaaa, I love you, I love you ! :D
Koulussa menee jo paremmin ja ymmärrän aina muutaman sanan sieltä täältä ja luokkatovereihini olen tutustunut jo paremmin.
Koulun jälkeen menin yhdessä Naran, samyn ja Daysen kanssa bussilla kotiin, ja pidän bussimatkoista nyt paljon enemmän kuin ennen :)
Ilalla menin academiaan.
Tayane ja Taynara sanoivat, että opin portugalia tosi nopeasti ja että puhun jo aika hyvin. Jee, ehkä kohta oon jo oikea brasileira! :) Sillä laulan jo unissani, otan tanssitunteja, poskisuudelmat tuntuvat jo ihan luonnollisilta, osaan jo vähän portugalia, syön brasilialaista ruokaa, oon brasilialaisten kavereideni kanssa ja tykkään juhlia ja alan tottua tähän menoon täällä :)
Ai niin, tänään meni vessa rikki ja se vuotaa. Ja kun istuin siihen niin pelästyin, kun se yläosa tippui mun päälle ! Mut saatiin se onneksi korjattua :)
Oli tosi kuuma päivä, +30 astetta lämmintä!!!!

5.2.2010

Aamulla myöhästyin Naran kanssa tunnilta. Myöhästyttiin niin paljon (noin 10-15 min), ettei me enää päästy tunneille. Tunnit olivat kivoja, yhdellä kerrottiin karnevaalien uskonnollisuudesta, historian tunnilla, katsottiin videota ja biologian tunnilla katsottiin pari ällöttävää videoklipsiä mahalaukusta. Näytin tänään Suomi-albumiani luokkatovereilleni.
Koulun jälkeen menin portugalin tunnille. Tapasin via mundolla tytön jenkeistä, arizonasta, ja juttelimmen. Tunnin jälkeen menin yhdessä portugalin ryhmäni kanssa syömään chorrut, sellaset pasteija pötkylät, jotka paistetaan öljyssä ja joiden sisälle laitetaan kinuskin tapaista kastiketta. Mmmm... Todella herkullisia!
Illalla menin taas academiaan, ja tällä kertaa, en tehnytkään normaalia ohjelmaani, vaan osallistuin Tayanen kanssa sellaseen tanssi ohjelmaan. Se oli hauskaa ja hyvää vaihtelua.
Illalla join kaakaota, ja täällä kaakao juomaa ei kutsuta kaakaoksi, vaan nescauksi. Se on sen kaakaojauheen merkki, mitä me täällä juodaan. Kaakao taas tarkoittaa vain kaakao hedelmää :) Vähän samanlainen juttu on myös se, että kiharrinta kutsutaan Babylisiksi (merkki), vähän niinku yhdessä vaiheessa siellä Suomessa kutsuin kaikkia mp3:sia Ipodiksi :)

7.2.2010
Viikonloppu meni tosi rennosti. Eilen olin shoppailemassa ja ostin mikrofonin ja hiuslakkaa ja uuden paidan academiaa varten. Hassu juttu oli se, että täällä oli vain yhden merkkistä hiuslakkaa, sillä lakkaa ei käytetä täällä paljon yhtään :o
Tänään mentiin käymään Ribamarissa, joka on osa São Luísia. Se oli ihan meren rannalla ja siellä oli hieno kirkko. Myös perheen mummi oli mukana. Ribamar oli todella hieno paikka, meri oli todella ihana. Siellä on myös sellanen uskonnollinen hassu juttu, että jos sulla on esimerkiksi sydänsuruja, voit ostaa sydäntä muistuttavan esineen ja kun syyskuussa vietetään Festejo de São José de Ribamar (juhlaa), niin annat sydäntä muistuttavan esineesi pyhimykselle. Se on vähän niinkuin antaisit taakkasi (sydänsurusi) harteiltasi sille pyhimykselle.
Ribamarissa oli todella iso patsas, joka esittää Jumalaa ja Jeesusta.

Olen nyt ollut täällä Brasiliassa tasan kuukauden ! :D
Oi voi, mulla on enää 9-10 kuukautta aikaa olla täällä... :)