Vähän mun arkielämästäni täällä

Enään ei ole niin paljon aktiviteetteja kuin alussa(ei portugalin intensiivi kurssia), eikä kaikki asiat enää vaikuta ihan niin imeellisiltä ja uusilta. Elämä täällä alkaa vähän niinkuin asettua paikalleen, sillain kuin se täällä voi, elän niinku melkein samaa elämää kuin siellä ollessani. Ja nyt kun mulla on vähän enemmän aikaa, niin ajattelin kirjoitella vähän tästä mun arkielämästä täällä.

Tyypillinen päiväni on, että herään aamulla kuudelta, käyn suihkussa ja valmistaudun koulua varten. Kouluun valmistautuminen on täällä paljon helpompaa, kun on koulupuku, eikä tarvitse aina miettiä, mitä laittaa päälle. Aina aamuisin syön pullaleipää ja hedelmän ja juon kahvia. Sitten mun hostisä vie mut, Naran ja hostäidin töihin ja kouluun.
Koulu on nyt paljon kivempaa kuin ennen, koska ymmärrän jo enemmän portugalia ja luokkani on jo paljon tutumpi minulle. Välitunneilla on tosi kivaa. Syömme pasteijat/hedelmäsalaatit ja hengailen uusien kavereideni ja Naran kanssa. Viime viikolla tutustuin Melissa-nimiseen tyttöön, joka on samanikäinen kuin minä ja joka just saapui omalta vaihtarivuodeltaan Saksasta. Hän on todella kiva ja musta tuntuu, että meillä on paljon yteistä :)




Koulun jälkeen palaan "kotiin" joko bussilla tai hostisän kyydillä. Pidän nyt paljon enemmän bussilla menemisestä kuin ennen, koska on niin hyvää matkaseuraa. Bussilla meneminen on kyl muuten ihan oma juttunsa. Ne ovat teiden valtijoita, kunkkuja ja ajavat aika hurjasti niinkuin kaikki muutkin autot. Bussit täällä ovat aika erilaisia kuin siellä. Ensinnäkin ne ovat likaisia ja toiseksi bussissa työskentelee kaksi henkilöä. Yksi ajaa ja yksi toimii kassaneitinä. Maksettuaan kassaneidille matkustajat menevät häkkyrän läpi bussin takaosaan. Joskus bussissa "työskentelee" myös muita ihmisiä, jotka myyvät purukumeja ja pastilleja. Jotta bussin saa pysäytettyä pitää vetää narusta, joka kulkee bussin yläosassa ja josta kuuluu kamala ääni aina vedettäessä. Illalla bussit ovat ihan täynnä, on ruuhka-aika, ja bussissa on silloin kamalaa! Se kun koskee kaikkiin ihmisiin, eikä pysty kunnolla hengittämään,kun on niin tunkkaista, ja on tosi kuuma. Kaiken lisäksi pitää varoa taskuvarkaita ! :S Mut se hyvä puoli busseissa on, että ne ovat niin halpoja, 2.10 $R eli noin 90 snt, ja sit kun meillä opiskelijoilla on kortti, jolla pääsee busseilla puoleen hintaan niin loppujen lopuksi maksat vain noin 45 snt.

Kotiin tullessani käyn suihkussa ja syön. Täällä on melkein aina ruokana riisiä papukastikkeen kera ja lihaa/kanaa/kalaa/katkarapuja. Ruoka on hyvää, vaikka välillä kyllästtää se kun on niin usein niin samanlaista ruokaa. Hedelmät ja lihat maistuvat täällä paljon paremmilta, varmaan koska ovat tuoreita. Niitä on täällä myös lukuisia erilaisia ja appelsiinit täällä syödään ihan eritavalla kuin siellä, ensin imetään mehu ja sitten syödään loput. Salaattikin on täällä aika erilaista, sellasta, että on vain pilkottu tomaattia, salaattia,sipulia ja ehkä kurkkua ja ne on sekoitettu aina öljy-viinietikkakastikkeeseen. Kaipaan kunnon salaatteja! Oikein kunnon ruokasalaattia, monipuolisempaa ruokaa ja jogurttia, koska täällä sitä ei syödä melkein koskaan. Mut makkarat ovat täällä aivan taivaallisia! Täällä ne ovat todella maukkaita ja 110% lihaa! Mmm, nam! Hehee, vähän innostuin tästä ruoka asiasta, mutta se on todella erilaista kuin siellä, niin ja hot dogit ja hampurilaiset ovat täällä aivan mielettömät! Hotdogissa on makkaran ja ketsupin ja leivän lisäksi jauhelihaa, salaattia, maissia, majoneesia, parmesaania ja mini perunalastuja ! Hampurilaisessa taas on leipä, salaatti, pihvi, makkaraa, kananmunaa ja mausteet :)Niin ja melkein kaikki ruoka syödään lusikalla! Oon jo aika hyvä siinä :) Ja sit jos on pihviä, nii se syödään käsin :) Joo, on todella erilaista!


Mut takaisin mun arkeen. Syömisen jälkeen meen lepäämään ja hengailen Naran ja Tayanen kanssa joko tietsikan äärellä tai muuten vaan. Nyt viime aikoina oon oleskellut myös Karenin ja hänen vauvansa kanssa. Karen on 21-vuotias ja on todella mukava. Illempana menen joko salille tai tanssimaan tai portugalin tunnille ja opiskelen portugalia. Niin ja tän kuukauden ajan meen aina joskus matikan "tukiopetukseen" samaan paikaan, jossa Narakin käy. Se on siis sellanen paikka, jossa annetaan lisäopetusta maksua vastaan. Nara käy siellä nyt, koska on hänen viimeinen vuotensa koulussa ja viimeiset testit ennen yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin hakemista ja koska kaipaa vähän lisä harjoitusta joissakin aineissa. Kun Naran matikan "tukiopettaja" kuuli minusta, niin hän sanoi Naralle, että haluaa ilmaiseksi kokeilla opettaa mua, tyttöä, joka ei osaa paljon yhtään portugalia. Ja nyt oon käynyt siellä jo pari kertaa ja minulle se on tosi hyvä, koska siellä käyn samoja asioita läpi, kuin täällä koulussa. Jaksan nyt keskittyä paljon paremmin matikan tunneilla, kun tajua asioista enemmän. Matikka on aika erilaista täällä, esim. trigonometriassa pii ei tarkoita lukua 3,14... vaan 180°. Matikka on mulle täällä niinku tuttu asia uusissa kuoseissa. Brasilian koulumaailmasta kyl riittäis kerrottavaa, mut kirjoitan siitä vähän myöhemmin, sillä se on ihan oma juttunsa.
Harrastuksieni jälkeen käyn suihkussa ja syön noin kello 8-9 aikaan, jonka jälkeen menen nukkumaan. Ei tää arki nyt oo niin erikoista. Mutta pidän siitä :)