3.3.2010
Aloitin tänään karkkilakon, koska oon nyt viimeaikoina syönyt tosi paljon karkkia, kun se on vaan niin paljon parempaa täällä, varsinkin suklaa...mmmm :) <3 Yritän pitää sen nyt yhden kuukauden ajan ja oon aika varma, että se pysyy, sillä mulla on paha rangaistus jos rikon sen. Rangaistus on, että en saa mennä tietsikalle kahteen viikkoon! Että älkää sit ihmetelkö jos en oo kirjoittanut kahteen viikkoon mitään, mulla on Tayane ja Karen pitämässä huolta siitä, että ehto toteutuu :)
2.3.2010
Kuulin tänään, että mun kaverilta Samyllalta on nyrjähtänyt nilkka. Se tuli siitä kun hän käveli jalkakäytävällä ja astui siitä sivuun. Samoin oli käynyt juuri vähän aikaa sitten yhdelle Naran kaverille. Hän kulkee nyt aina aamuisin meidän kanssa autolla kouluun, koska joutuu käyttämään kävelykeppejä ja koska asuu tässä meidän lähellä. En kyl yhtään ihmettele, että noita nilkan nyrjähtämisiä tapahtuu täällä niin usein, sillä täällä naapurustoissa jalkakäytävät ovat aina ihan erilaisia joka talon edessä. Aina se osa jalkakäytävästä, joka on oman talon kohdalla on tehty samannäköiseksi kuin koko muu talo. Tämä tekee mun mielestä kadut aika rumaiksi ja joudun aina itsekin katsomaan mihin jalkani oikein seuraavaksi laitan kävellessäni niillä :S
1.3.2010
Tänään oli kouluss kivaa, niin kivaa, että jopa häiritsin tuntia puhumalla kavereideni kanssa :) Fysiikan opekin uhkas et lähettää mut koulun koordinaattorin puheille, mut onneks ihan leikillään vaan :)
Koulussa menee muutenkin ihan kivasti, vaikka on edelleen suurimmaksi osaksi tylsää koska en ymmärrä tunneista hirveän paljoa. Mut mun luokkakaverit ovat tosi kivoja ja auttavat mua aina mielellään ja teen suurin kaikki tehtävätkin yhdessä heidän kanssa. Oon jopa saanut positiivista palautetta siitä, että osallistun hyvin tunneille, vaikken osaakaan kieltä niin paljoa, jess, hyvä minä :)
Tanssissa oli tänään kivaa. Musta tuntuu, että se on samalla hyvä oppitunti tähän brasilian kulttuuriin. Sillä kun täällä tanssitaan paritansseja, niin tanssitaan ihan kiinni toisessa, varsinkin sambassa, salsassa ei nyt niin paljoa. Täällä Brasiliassa muutenkin kosketellaan ja halaillaan paljon ilman että se tarkoittaa paljon mitää. Esimerkiksi aina kun tavataan kavereiden kanssa niin annetaan halit ja poskipusut, myös poikakavereiden kanssa ja koulussa opettajat pörhöittelevät oppilaiden hiuksia ja muutenkin pidetään käsistä ja kosketellaan toisia paljon enemmän. Aluks se tuntu tosi oudolta, mutta nyt jo täysin normaalilta ja on osa tätä kulttuuria.
Tässä kulttuurissa ihmiset ovat muutenkin paljon rennompia ja asiat ovat täällä vähemmän vakavia, niin ja leikitellään paljon. Asioita ei suunnitella paljoa etukäteen, eivätkä ihmiset odottele asioita. Musta tuntuu tosi oudolta, kun Suomessa ollessani aina odottelin jotakin, kuten lomaa, viikonloppua, joulua ja erityisesti tähän aikaan vuodesta odottelin kesän tulemista. Nyt en oikein tiedä mitä odotella :( Ja tuntuu oudolta odotella mitään kun täällä kukaan muu ei tunnu odottelevan mitää, ehkä mun pitäis yrittää opetella elämään enemmän tässä hetkessä :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

En tiedä miltä se oikeasti siellä tuntuu olla, mutta olen itsekin ajatellut aivan samoin, miten kaikki odottavat aina jotain, niinkuin kerroit...
VastaaPoistaEihän sitä osaa nauttia mistään, kun kokoajan on kiire johonkin ja odottaa vaan, että loppuisi jo koulupäivä, että pääsisi kotiin tai että pääsisi tapaamaan kavereita, kun on yksin omassa rauhassa. Ei tule oikeastaan edes ajatelleeksi, kuinka kokoajan odottaa jotain tulevaa.
Mä kuulin joskus tässä lähiaikoina jostain sellasen hyvän lausahduksen, en muista missä, mutta kuitenkin, se menee näin: "On olemassa kaksi turhaa päivää ja ne ovat eilinen ja huominen." Se pisti miettimään.